Power metal

mape · Post by **mape** » Mon Dec 01, 2008 9:54 am

Shane Diesel wrote:Tuon voisi pistää tilaukseen: http://www.imperiumi.net/alb_2.php?id=8395
http://www.myspace.com/theocracyband

Suosittelen lämpimästi! Yksi vuoden kovimmista levyistä.

JVmursu · Post by **JVmursu** » Tue Dec 02, 2008 10:29 am

mape wrote:
Shane Diesel wrote:Tuon voisi pistää tilaukseen: http://www.imperiumi.net/alb_2.php?id=8395
http://www.myspace.com/theocracyband
Suosittelen lämpimästi! Yksi vuoden kovimmista levyistä.

Tilauksessa on. Sen verran lupaavaa tavaraa oli jo Theocracyn edellinen levy (soundipuolen puutteista huolimatta), että odotukset ovat korkealla. Varsinkin kun Imperiumin arvostelukin oli noin mairitteleva.

Balm · Post by **Balm** » Tue Dec 02, 2008 10:55 am

Ihan muun mutkan kautta nyt tuli mieleen kuunnella vähän Crystal Eyesiä kun ei oo aiemmin eteen sattunut. Ihan mukavaa kitaravetoista heviä, eikä niin peruspoweria. Hitit hakusessa, muutama mukava melodia löytyy sieltä täältä. Running Wildia ja Maideniä on kuunneltu.

Tuo Theocracy oli jotain aivan kauheaa.

Spunkmeyer · Post by **Spunkmeyer** » Tue Dec 02, 2008 3:28 pm

Oottakonää jo kuunnellu/kattellu Firewindin livejulkaisua? Kova paketti on kyseessä. Itsellenihän tuntui oudolta ajatus että keikka alkaisi Allegiancella ja loppuisi Forged by Fire -levyn Tyrannylla. Ovathan ne hyviä biisejä, mutta Suomi-keikat aloitti Into the Fire, joka oli luontevin mahdollinen aloitus. Keikan jälkeen sain kyllä todeta, että Tyrannya parempaa lopetusta olisikin hankala keksiä, ellei sitten uuden levyn mainiot rokkihitit.

Theocracya pitänee kuunnella.

WildFire · Post by **WildFire** » Tue Dec 02, 2008 3:38 pm

Spunkmeyer wrote:Itsellenihän tuntui oudolta ajatus että keikka alkaisi Allegiancella ja loppuisi Forged by Fire -levyn Tyrannylla. Ovathan ne hyviä biisejä, mutta Suomi-keikat aloitti Into the Fire, joka oli luontevin mahdollinen aloitus.

Tuo alotusbiisin valinta DVD-keikallahan johtui luonnolisesti siitä, ettei The Premonitionia oltu vielä silloin julkaistu, joten ei ehkä olisi ihan paras vaihtoehto ollut aloittaa keikkaa uuden levyn kappaleella.

Spunkmeyer · Post by **Spunkmeyer** » Tue Dec 02, 2008 4:42 pm

^ Jepjep, tämän tiedostin mutta jostain syystä se jäi äsken sanomatta.

Theocracyllä oli yksi biisi MySpacessa. Plääh. Oli se kyllä hyvä.

WildFire · Post by **WildFire** » Tue Dec 02, 2008 6:05 pm

Spunkmeyer wrote:Theocracyllä oli yksi biisi MySpacessa. Plääh. Oli se kyllä hyvä.

Levyltä löytyy kasa vielä parempia kappaleita. Jos ei välitä sanoituksiin 'piilotetusta' kristillisestä sanomasta ja yhdestä heikommasta biisistä levyn loppupuolella, niin eipä tuolla albumilla voi voimametallin ystävä pahemmin vikaan mennä.

Davy Jones · Post by **Davy Jones** » Wed Dec 03, 2008 12:01 am

WildFire wrote:
Spunkmeyer wrote:Theocracyllä oli yksi biisi MySpacessa. Plääh. Oli se kyllä hyvä.
Levyltä löytyy kasa vielä parempia kappaleita. Jos ei välitä sanoituksiin 'piilotetusta' kristillisestä sanomasta ja yhdestä heikommasta biisistä levyn loppupuolella, niin eipä tuolla albumilla voi voimametallin ystävä pahemmin vikaan mennä.

Kompataan edellisiä täysin! Aivan saatanan kova levyhän tuo on, eikä edes 22-minuuttinen lopetusbiisi kuulosta puuduttavalta, päinvastoin.

Taistelee tosissaan Sabatonin kanssa vuoden Power-levystä.

masaty · Post by **masaty** » Sun Dec 07, 2008 6:50 pm

Kun en bändille omaa ketjua löytänyt, kitisen nyt täällä Firewindin sinänsä mainiosta Live Premonition DVD:stä.

Orkesterin livemeininkiä on kehuttu vaikka missä ja tuo DVD tämän vahvistaakin, paitsi laulajan osalta.

Apollo Papathanisio on minun lukemissani arvioissa kerännyt käsittämättömän paljon kehuja siihen nähden, että mies on aika kehno vokalisti.

Apollon laulun kuunteleminen on vähän kuin seuraisi jonkun paskalla käyntiä. Mies pihisee ja ähkii, mutta mitään ei oikein meinaa tulla, ja jos tuleekin niin se on perseestä.

Studiolevyllä Apollo on ihan ok, mutta livenä ei toimi. Muu bändi veivaa vahvasti, mutta esim. Mercenary Manin laulusuoritus on luvattoman heikko. Kaiken huipuksi Apollo unohtaa sanat ainakin kahdessa biisissä (Head Up High ja I Am The Anger)! Varsinkin I Am The Anger menee ihan siansaksaksi, kun yksi lause alkaa mutta toinen päättyy. Biisi on muutenkin ristiriitaista kuunneltavaa, kun se on bändin paras, mutta Apollon suoritus vetää pinnoja alas. Siinä missä Stephen Kedrick vetää todella munakkaan laulusuorituksen Burning Earth -levyllä, Apollo ei vain vakuuta. Kun mies laulaa "I am the anger, i am the power", niin se ei vain kuulosta uskottavalta.

Huippuostos kuitenkin, mutta voi voi kun olisi toinen laulaja.

WildFire · Post by **WildFire** » Sun Dec 21, 2008 3:28 pm

Shane Diesel wrote:Suosituksia kaipailen, koska Silent Forcea ja Royal Hunttia huutaa levyhylly. Mitkä levyt pistän ensimmäiseksi tilaukseen?

Silent Forcelta ehdottomasti Worlds Apart, mikäli powerimpi ote kiinnostaa. Infatuator taas, jos kuvaus Judas Priestiä powerimausteilla kuulostaa viehättävämmältä.

tommidt · Post by **tommidt** » Sun Dec 21, 2008 7:10 pm

Shane Diesel wrote:Suosituksia kaipailen, koska Silent Forcea ja Royal Hunttia huutaa levyhylly. Mitkä levyt pistän ensimmäiseksi tilaukseen?

Royal Huntilta ehdottomasti DC Cooperin aikaiset tuotokset eli lähinnä "Moving Target" (1995) ja "Paradox" (1997). Ja jos live-albumeista tykkäät, niin et varmasti pety "1996" (2cd) liveen (jos jostain vain onnistut sen löytämään). Pari ekaa levyä ennen DC Cooperia sisältävät ihan hyviä biisejä, mutta Henrik Brockmannin vokalisointi ja levyjen tuotannot eivät vain mulle oikein putoa...

Uudemmat tuotokset ovat kyllä aikas tasapaksua huttua verrattuna noihin alkupään levyihin, tosin itse olen John Westin äänestä aina diggaillut...

blankfile · Post by **blankfile** » Wed Dec 24, 2008 4:12 pm

Päivää vaan tännekkin! Pakko oli kirjautua tämän ja tuon Sabaton topicin vuoksi. Tänne on aivan pakko kirjoitta, koska onhan tuota powermetallia tullu kuunneltua jo vuodesta 96 eli 12-vuotiaasta asti, ja ei kyllästymistä näy..

Theocracy on kyllä yks tämän hetken kirkkain uusin tulokas, ostin aikoinaan ekan levyn maan-alaisesta levykaupasta. Oli aika kallis kun se tais amerikoista asti tulla, mutta en kadu kyllä yhtään sitä ostosta.

Muistaakos joku semmosen suomalaisen powermetal-yhtyeen nimeltänsä Citadel? Heiltä tuli tuossa 2002? Transition niminen levy. Levy oli kerrassaan loistava, mutta ilmeisesti lopettivat soittamisen?

Pakko vielä mainita norjalainen Keldian, käykääs tsekkaan myspacesta piisit. Jotenki hieno tunnelma näiden jannujen kappaleissa, jotenki surullinen?
http://profile.myspace.com/index.cfm?fu ... =125226437

Spunkmeyer · Post by **Spunkmeyer** » Fri Dec 26, 2008 11:49 am

blankfile wrote:Muistaakos joku semmosen suomalaisen powermetal-yhtyeen nimeltänsä Citadel? Heiltä tuli tuossa 2002? Transition niminen levy. Levy oli kerrassaan loistava, mutta ilmeisesti lopettivat soittamisen?

Mä muistelisin että tässä ketjussa todettiin jokunen sivu sitten että hyö lopettivat silloin n. neljä vuotta sitten. Sääli.

Mr Rami · Post by **Mr Rami** » Sat Dec 27, 2008 7:49 pm

tommidt wrote:Royal Huntilta ehdottomasti DC Cooperin aikaiset tuotokset eli lähinnä "Moving Target" (1995) ja "Paradox" (1997). Ja jos live-albumeista tykkäät, niin et varmasti pety "1996" (2cd) liveen (jos jostain vain onnistut sen löytämään). Pari ekaa levyä ennen DC Cooperia sisältävät ihan hyviä biisejä, mutta Henrik Brockmannin vokalisointi ja levyjen tuotannot eivät vain mulle oikein putoa...

Cooperin aikaiset levyt ovat tosiaan kenties RH:n uran huipentuma, eli jos haluaa kerätä vain helmet kannattaa hommata juuri nuo mainitut Moving Target ja Paradox. Mutta minun mielestäni Land of Broken Hearts ja Clown in the Mirror ovat biisimateriaalinsa osalta melko lähellä timanttia nekin. Tarttuvampaa rokkia saa hakemalla hakea, eikä välttämättä löydä. Eikä Brockmannin vokalisoinnissakaan sanottavampaa vikaa ole.

tommidt wrote:Uudemmat tuotokset ovat kyllä aikas tasapaksua huttua verrattuna noihin alkupään levyihin, tosin itse olen John Westin äänestä aina diggaillut...

Njoo, Fearilla Royal Huntin (tai André Andersenin) biisikynä osoitti imo ekaa kertaa tylsymisen merkkejä. On tuo silti ihan hyvä levy vielä, vaikka ei aiempien levyjen kaltainen hittiparaati olekaan. Sen jälkeen musiikki sai power metal -vaikutteita ja muuttui geneerisemmäksi, eikä niitä levyjä voi suositella ainakaan ekaksi Royal Hunt hankinnaksi.

Jussi · Post by **Jussi** » Fri Jan 02, 2009 5:53 pm

Revelationz.netissä kolumnoidaan nykytilasta valitellen. Hieman kuivaa listoineen ja yltiöpessimististä, enkä tietenkään aina samaa mieltäkään ole, mutta hyvähän se on että ylipäätään jotain kirjoitetaan.

What went wrong?

Power Metal is a both loved and not that appreciated genre within the Metal community, some of the criticism is well grounded other without much purpose or real argumentation.
Putting this kind of music down is almost seen as something mandatory for some people. You can always point fingers at the clichés of Power Metal, if you got nothing better to do that is.

I love Power Metal and has been a fan for the last 15 years or so, to me a lot of the heaviest, most energetic, bombastic and best pieces of music comes from this particular brand of Metal. But the last years have made me wonder if the genre has reached a state of crisis, my main motivation for this article is based on true concern for the genre.

Now when it comes to music, we all have our subjective likes and dislikes, discussion music is fun and I invite everyone to join in with your thoughts. There are plenty of Power Metal bands and albums that I haven't heard or included in this article, so drop a line.

Now back to the opening question: A steady decline of quality and inspiration is what went wrong if you ask me, classic Power Metal bands has stopped making great albums, and very few newcomers has taken over the flame (to remain within related terminology).
In my perspective the genre peaked within what could be named "The Golden Age Of Power Metal", from the late nineties and into the beginning of the new millennium (roughly 1998-2003). I recently went through my CD's and dug out one great Power Metal album after the other:

Angel Dust. Border Of Reality (1998)
Angel Dust. Bleed (1999)
Angel Dust. Enlighten The Darkness (2000)
Angra. Temple Of Shadows (2004)
Avantasia. The Metal Opera (2001)
Avantasia. The Metal Opera Pt.II (2002)
Blind Guardian. Nightfall In Middle-Earth (1998)
Brainstorm. Ambiguity (2000)
DGM. Misplaced (2004)
Dionysus. Sign Of Truth (2002)
Dionysus. Anima Mundi (2004)
Domine. Dragonlord (Tales Of The Noble Steel) (1999)
Domine. Stormbriner Ruler - The Legend Of The Power Supreme (2001)
Edguy. Theater Of Salvation (1999)
Edguy. Mandrake (2001)
Edguy. Hellfire Club (2004)
Evergrey. In Search Of Truth (2001)
Evergrey. Recreation Day (2003)
Evergrey. The Inner Circle (2004)
Freedom Call. Eternity (2002)
Gamma Ray. Somewhere Out In Space (1997)
Gamma Ray. Powerplant (1999)
Gamma Ray. No World Order (2001)
Grave Digger. Knights Of The Cross (1998)
Grave Digger. Excalibur (1999)
Grave Digger. The Grave Digger (2001)
Hammerfall. Glory To The Brave (1997)
Hammerfall. Legacy Of Kings (1998)
Helloween. Better Than Raw (1998)
Helloween. The Dark Ride (2000)
Helloween. Rabbit Don't Come Easy (2005)
Iced Earth. Something Wicked This Way Comes (1998)
Iced Earth. Horror Show (2001)
Iced Earth. The Glorious Burden (2004)
Iron Savior. Unification (1999)
Jag Panzer. The Fourth Judgment (1997)
Jag Panzer. Thane To The Throne (2000)
Jag Panzer. Mechanized Warfare (2001)
Kamelot. The Fourth Legacy (1999)
Kamelot. Karma (2001)
Kamelot. Epica (2003)
Kamelot. The Black Halo (2005)
Labyrinth. Return To Heaven Denied (1998)
Labyrinth. Labyrinth (2003)
Lost Horizon. A Flame To The Ground Beneath (2003)
Masterplan. Masterplan (2003)
Metalium. Hero Nation - Chapter Three (2002)
Mob Rules. Hollowed Be Thy Name (2002)
Nocturnal Rites. The Sacred Talisman (1999)
Nocturnal Rites. Afterlife (2000)
Paragon. Steelbound (2001)
Paragon. Law Of The Blade (2002)
Primal Fear. Primal Fear (1998)
Primal Fear. Nuclear Fire (2001)
Rage. XIII (1998)
Rage. Welcome To The Other Side (2001)
Rage. Soundchaser (2003)
Rhapsody. Symphony Of Enchanted Lands (1998)
Rhapsody. Dawn Of Victory (2000)
Rhapsody. Power Of The Dragonflame (2002)
Running Wild. The Rivalry (1998)
Sonata Arctica. Ecliptica (1999)
Sonata Arctica. Silence (2001)
Steel Prophet. Dark Hallucinations (1999)
Steel Prophet. Messiah (2000)
Steel Prophet. Unseen (2002)
Stratovarius. Visions (1997)
Stratovarius. Destiny (1998)
Stratovarius. Infinite (2000)
Wuthering Heights. Far From The Madding Crowd (2004)

That's 70 albums! So much cool music within relatively few years, hard to believe actually.
From perhaps the best vocal performance ever in Daniel Heiman's stunning delivery on the epic A Flame To The Ground Beneath by Lost Horizon, over Rage's genius mix of orchestra and Metal on their XIII output, Evergrey's wonderfully dark Recreation Day, Gamma Ray's impressive onslaught that was Somewhere Out In Space, Labyrinth's masterful and clever self titled album from 2003, and not to forget Iced Earth's Something Wicked This Way Comes, the perfect Power Metal album, I could go on for days.

Talking about good and bad periods is of course not quite fair and brings with it a fair share of generalisation. When looking back at recent years I nevertheless detect a clear pattern, quite a lot of Power Metal albums failed to live up to the expectations I had:

Avantasia. The Scarecrow (2008)
Blind Guardian. A Twist In The Myth (2006)
Brainstorm. Liquid Monster (2005)
Brainstorm. Downburst (2008)
Demons & Wizards. Touched By The Crimson King (2005)
Edguy. Tinnitus Sanctus (2008)
Freedom Call. Dimensions (2007)
Gamma Ray. Majestic (2005)
Grave Digger. Rheingold (2003)
Grave Digger. Liberty Or Death (2007)
Hammerfall. Chapter V: Unbent, Unbowed, Unbroken (2005)
Hammerfall. Threshold (2006)
Iced Earth. Framing Armageddon - Something Wicked Part 1 (2007)
Iced Earth. The Crucible Of Man - Something Wicked Part 2 (2008)
Iron Savior. Battering Ram (2004)
Kamelot. Ghost Opera (2007)
Kotipelto. Serenity (2007)
Masterplan. MK II (2007)
Metalium. Nothing To Undo - Chapter Six (2007)
Labyrinth. 6 Days To Nowhere (2008)
Nocturnal Rites. The 8th Sin (2007)
Paragon. The Dark Legacy (2003)
Paragon. Revenge (2005)
Primal Fear. Devil's Ground (2004)
Primal Fear. New Religion (2007)
Rage. Speak Of The Dead (2006)
Rage. Carved In Stone (2008)
Rhapsody. Triumph Or Agony (2006)
Running Wild. Rouges En Vouge (2005)
Seven Witches. Deadly Sins (2007)
Shaman. Immortal (2007)
Steel Prophet. Beware (2004)
Stratovarius. Stratovarius (2006)
Wuthering Heights. The Shadow Cabinet (2006)

Now that doesn't mean that these albums are bad, in fact I wouldn't use that word for any of them, some are below average, some just that and again others overall rather good releases... but when looking at what you know some of these bands are capable of things seem pretty bleak.

Iced Earth released the Something Wicked story 2007/2008. Seen isolated, good albums but a far cry form the exciting, crushing anthems in days of yore.

And something happed to Tobias Sammet as well; based on expectations from earlier works the new Avantasia and Edguy discs appear thin and without the same kind of drive, both being too mid-tempo based and simple in structure.

Kamelot has put out fabulous efforts for years, Ghost Opera was pretty good, but when you almost destroy what could have been an album highlight (Anthem) with distorted vocals it gets too alternative for my taste, I missed the range and epic depth that The Black Halo had.

Gamma Ray and Helloween for some reason saw it necessary to release albums titled Keeper III and Land Of The Free II, the result was two cool albums but not reaching the standard of those earlier recordings.

Bands like Rage and Rhapsody seemed to have reached a point of stalemate but the biggest disappointments nevertheless came from Steel Prophet (Beware), Freedom Call (Dimensions), Running Wild (Rouges En Vouge) Hammerfall (Threshold) and Seven Witches (Deadly Sins) releasing albums with only a few inspiring moments and quite a range of dull and predictable fillers.

So how do you explain such a disappointing streak of albums within a genre? I don't know of there is any reasonable explanation but it seems like many of the bands that helped kick the last brilliant period into high altitude has lost momentum, while some of the older bands perhaps has reached a "natural" limit on how many albums you can come up with and still remain a high level of creativity.

Another aspect is that relatively few new exciting Power Metal bands have surfaced in recent years. Firewind is one of them, bringing along lots of energy but they haven't really released an amazing album yet (although Allegiance came close), after A Flame To The Ground Beneath nothing more came from Lost Horizon...unfortunately.
Perhaps part of the explanation lies with the record companies...to some extent making different priorities, not keeping an eye or supporting Power Metal bands as much as when Hammerfall proved that this genre could in fact mean good business?

The positive stories

When it all comes down to it there are of course disappointments in the first period mentioned as well as great albums in the later period (see the two lists and you'll find a handful).
I'll end this by mentioning some of the latest Power Metal albums that comes highly recommend.

I loved Evergrey's 2006 Monday Morning Apocalypse and even though this years Torn couldn't live up to that it's still a solid piece of work.
Pyramaze released the really competent and vigorous Immortal with Matt Barlow in charge of the vocals. Otherwise this year haven't provided much Power Metal bliss.

Last year Vision Divine released The 25th Hour, a blazing, melodic and technical concept album, in fact it was one of my favourite albums from that year. Hell Destroyer was unleashed by Cage and exactly the kind of album the genre needed. A different, thrilling, fierce but equally melodic piece of energetic Power Metal.

In 2006 the before mentioned Daniel Heiman returned with a new band Heed, realising a great and ingenious album in The Call.

Also worth mentioning is the dark and heavy Become Death from Symphorce and the newest Sonata Arctica album Unia, a refreshingly innovative collection of quite complex songs.

So I have ended this rather depressive article on a brighter note, in the hope for a better future for a most excellent genre.

Written by Tommy
Tuesday, December 30, 2008

Ymmärsikö kukaan, miksei se ottanut tuon vanhempia levyjä mukaan? Tai ehkä ihan hyvä.. samat 1987-88:t siellä kuitenkin komeilisivat kuin aina.

Davy Jones · Post by **Davy Jones** » Sun Jan 04, 2009 10:45 am

Ihan hyvin kaveri kiteyttänyt kulta-ajan ja nykytilanteenki, ja meikäläinen ainakin allekirjoittaa molemmat listat n. 95 prosenttisesti.

Nostromo · Post by **Nostromo** » Sun Jan 04, 2009 2:37 pm

Paitsi että esim Stormwarrior on juuri nyt helvetin kovassa iskussa. Heading Northe oli aivan mahtava.

Jussi · Post by **Jussi** » Mon Jan 12, 2009 8:50 am

Jussi wrote:Masterplan-asiaa kun oli tässä niin jatketaan Grapowin uutisilla:
Hi Masterclaner,
Here are some news about the Masterplan situation... after a year of producing other bands in my studio in Slovakia, i am finally back to the Masterplan track, we started some days ago the recordings for the new album.
The release date is supposed to be May/June 09 now, also some Festivals are planned for next year, but nothing is confirmed right now.

Axel and Jan are working on more new song material in Hamburg in Axel's new Studio. Meanwhile i'm writing/recording Guitars and arranging Songs in my Studio in SK. We have 10 songs written so far and we'll still write more material parallel to the recordings.

We are very happy with the new song material so far and we are sure it will be a killer album!!!

More updates are coming soon. hopefully with a big surprise

Cheers, Roland.
Ylläri on varmaan se uusi vokalisti DiMeon tilalle. Kuka se on? Onko se Tony Martin? Oliver Hartmann? Landen paluu? Rolle itse?

Tulihan tuo odotetusti tuolta:

Vocalist MIKE DIMEO Confirms Split With MASTERPLAN - Jan. 11, 2009

Vocalist Mike DiMeo (RIOT, THE LIZARDS) has confirmed that he has parted ways with MASTERPLAN, the melodic metal band led by former HELLOWEEN guitarist Roland Grapow. Mike writes on his MySpace page, "I have nothing but profound respect for them and continue to wish them nothing but success in the future."

Although MASTERPLAN has yet to announce a replacement for DiMeo, Grapow wrote in a November 5, 2008 online posting that the band had commenced the recording sessions for a new studio album, which is tentatively expected in May/June via AFM Records. He said, "Axel [Mackenrott, keyboards] and Jan [S. Eckert, bass] are working on more new song material in Hamburg in Axel's new studio. Meanwhile i'm writing/recording guitars and arranging songs in my studio in [Slovakia]. We have 10 songs written so far and we'll still write more material parallel to the recordings. We are very happy with the new song material so far and we are sure it will be a killer album!!!" Roland also added that there will "hopefully [be] a big surprise" coming soon.

DiMeo, regarded as one of the finest vocalists in the heavy rock scene, first came to prominence after joining the legendary New York City band RIOT prior to the recording of 1994's "Nightbreaker". He went on to record six studio albums and one live album with the group before departing to join MASTERPLAN for the recording of "MK II" in 2006.

DiMeo in August 2008 announced the formation of a new project called TENPOINT alongside Steve Seigerman (guitar), Chris Kozikowski (bass) and Doug Bohn (drums).

Balm · Post by **Balm** » Mon Jan 12, 2009 8:55 am

Halusikohan se DiMeo koko bändiin alunperinkään vai liittyikö vain huvikseen kattelemaan mitä tapahtuu. Miksi vaivautua jos ei kiinnosta.

Jussi · Post by **Jussi** » Mon Jan 12, 2009 9:01 am

Välimatka varmaan vitutti; tuo uusi projektikin on kotoisasti New Yorkissa niin ei tarvi mihinkään oirooppaan rimpuilla reeneihin tai rundille.

Jättihän tuo kumminkin (vaikkakin jo aiemmin mitä aluksi luultiin) Riotin Masterplanin takia.

edit V:

siellä ylempänä on jotain aiheenmukaista keskustelua, LUE se topic vain kiltisti ensin

THEM · Post by **THEM** » Mon Jan 12, 2009 9:01 am

^ Toivottavasti tämän bändin kohdalla promopuhe, "we are very happy with our new material" pitää todella paikkansa, sillä Masterplanin albumien taso on ollut laskusuhdanteinen. Mutta loistavan s/t:n jälkeen ei ollut odotettavissa kuin lievähkö pettymys, mutta MK II:sen munattomuus oli jo pienoinen yllätys, eli ei ihan huono veto Grapowilta antaa muille jäsenille enemmän vastuuta sävellyspuolella.

Jospa se Lande tulisi takaisin, jos uusi materiaali on semmoista, että molemmille puolille kelpaa?
Turha kai toivoa Ulin paluuta rumpuihin?
Mikä tämä juttu Kuschista ja masterplanista (jotakin runmuista) muuten on yritin etsiä siitä konerumputopikista, mutten löytänyt? Vain puoliusvaisia quoteja

Balm · Post by **Balm** » Mon Jan 12, 2009 9:08 am

Jussi wrote:edit V: siellä ylempänä on jotain aiheenmukaista keskustelua, LUE se topic vain kiltisti ensin

Oliko tämä osoitettu mulle vai mitä nää sekoilet? Helposti muistan keskustelut kun itse otin niihin osaa.

THEM · Post by **THEM** » Mon Jan 12, 2009 9:31 am

Balm wrote: Oliko tämä osoitettu mulle vai mitä nää sekoilet? Helposti muistan keskustelut kun itse otin niihin osaa.

Eikun minulle

Ensimmäisellä kerralla lukiessani ei osunut silmään, mutta nyt löytyi.

EDIT: eli itse itselleni vastaten taitaa jäädä haaveeksi Ulin raahautuminen takaisin retkueeseen...

Iron Mike · Post by **Iron Mike** » Wed Jan 14, 2009 4:53 am

Eikö Axxis iske kenellekkään?

Ainakin viimeisimmät tekeleet ovat mielestäni aika pätevää poweria.

heraklos · Post by **heraklos** » Wed Jan 14, 2009 5:22 am

Kyllä iskee Axxis!

Erityisesti kaksi viimeisintä levyä kolahtaa lujaa sekä se ihan ensimmäinen levy Kingdom Of The Night.

Vaikka kritiikkiä on esitetty kahden viimeisimmän levyn suhteen, kun käytetään mies- ja naislaulajaa yhdessä, niin minusta tuo kahden laulajan käyttö sopii mainiosti Axxisiin. Bernhard Weissin ääni ei ole ihan niitä tavanomaisimpia, ja naislaulaja tuo lisää väriä sekä vokalisointiin että Axxisin musiikkiin noin yleensä.

Hyvää on myös se, että soittokin kulkee livenä mainiosti. Eikä se ole se vähäisin meriitti, koska livetilanne todistaa, osaako bändi oikeasti mitään.