No, onkos Ozric Tentacles tuttu? Itselläni on vain 2 levyä, "Strangeitude" ja "Pungent Effulgent" samoissa kansissa tuplalevynä. Hintakin oli muistaakseni aika edullinen, kympin paikkeilla. Muitakin lättyjään on niputettu ja aikalailla samaan hintaan. Dvd "Live at the Pongmasters Ball" löytyy myös, ihan metka tapaus. Musiikkinsa soljuu ja pulputtaa kuuntelukokemuksena kuin 1 pitkä biisi. Ajoittain varsin oivallista kuunneltavaa.

http://www.progarchives.com/artist.asp?id=281

PS. Hawkwind on kova, mutta kun oma levyvalikoima rajoittuu bändin osalta kahteen kokikseen...

Grails on todellakin kova, ja tuoretta Doomsdayers Holiday lättyä sopii kyllä suositella tutustumislevyksi. Edellinen Take Refuge In Clean Living lähtee melko hipisti mutta rakentuu jumalattoman savuisiin sfääreihin. Loistava levy kuulokkeet päässä, sopivassa paikassa, sopivassa fiiliksessä.

Tänäänhän tuossa illalla em. orkesterin rumpalin työskentelyä voi katsastaa Tavastialla. Keu keu!

Earthless on kyllä helposti meikän suosikki tästä avaruudellisemmasta musiikista. Comets on Fire tulee sitten hyvänä kakkosena. Tuo Ghost vaikutti hyvältä mitä olen vähän siihen tutustunut.

Sattuipa sopivasti, Canin Tago Mago soi juuri. Eli voisinpa vetästä parit krauttidropit. Edellämainittu Tago Mago ainakin. Suht massiivinen levy. Pitäisi täydentää omaa Can-kokoelmaa ainakin Future Daysin ja Ege Bamyasin osalta.

Amon Düül II:lta iskee eniten noi psykedeelisimmät ja improvisaatiopohjaisimmat levyt eli Yeti ja Tanz der Lemminge. Toki Wolf City toimii myös, vaikka biisejä onkin hieman kesytetty järjellisimpiin mittoihin/sovituksiin. Hieno bändi kaiken kaikkiaan!

Neu!:n eka levy on hämyistä motorik-ajoa parhaasta päästä. Pitäisi sitäkin ostella lisää.

Harmonia (eli Neu!:n Michael Rother ja Clusterin Hans-Joachim Roedelius sekä Dieter Möbius) on erittäin miellyttävää musiikkia. Deluxe ja Musik von Harmonia löytyy, synavetoista ja eteeristä motorik-ambienttirokkia. Kolahtaa täysillä. Cluster ei ole vielä tuttu mutta kaikki aikanaan.

Ash Ra Tempeliä on tullut hommattua parin ekan levyn verran, ja tuo debyytti iskee aivan täysillä, siitä ei utuiset krauttijamit pahemmin parane. Varsinkin Amboss yltyy hirmuiseen menoon! Schwingungenista en niinkään ole saanut vielä kiinni. Join Inn ja Seven Up pitäisi ainakin koeajaa.

Faustilta ei jotkut levyt iskeneet oikein yhtään mutta ainakin Faust IV on hyvä. Tuo Faust Tapes pitää saada silti ehdottomasti kuunteluun.

Eloyn Inside-levyyn ihastuin täysin. Yllättävän raskaallakin otteella soitettua krauttiprogea. Floating ainakin ostoslistalla.

Sitten on tietty tämä ambientimpi osasto kuten Popol Vuh ja Tangerine Dream jota itselläni on vasta yhden levyn verran kumpaakin (In den Gärten Pharaos & Zeit), joten olen jäävi suosittelemaan niitä sen enempää.

Siinä nyt hieman krautrock-suosituksia. Palataan asiaan vähän laajemmaltikin kun aika on kypsä.

Offensorin listaamiin mainioihin bändeihin vielä pilkuksi iin päälle pitää mainita Agitation Free. Malesch ja Second ovat molemmat todella suositeltavia tapauksia jos tuon osaston 70-luvun hämykrautti toimii.

Uudemmista bändeistä melkeinpä eniten on kolissut Black Angels. Kaksi täyspitkää levyä ovat väsänneet (Passover ja Directions To See A Ghost) ja molemmat toimivat. Huuruista, junnaavaa, synkkää psykedeliaa. Vietnamin sotaa ja huumeriippuvuutta.

Ja Miettisen mainitsema Flower Travellin Band on ihan silkkaa parhautta puhtaimmillaan ja samoiten vielä Ghost toimii meikäläisellekkin ihan täysillä. Varsinkin Hypnotic Underground levy!

Ja eihän tämä ole topic eikä mikään ellei joku mainitse Cania! Eli Can! Parhautta, loistavuutta, hulluutta jne. Kyllähän sen kaikki jo tosin tietääkin.

Holger Czukayn soolotuotantoon en ole vielä ehtinyt tutustumaan. Suosituksia otetaan vastaan.

Kyllähän mä sen Canin mainitsin! Eilen tulikin tilattua Äxästä (k)rautaisannos levyjä; Future Days sekä Neu! - Neu! 2 ja Clusterin Zuckerzeit. Näytebiisien perusteella ko. Cluster-levy on melko pitkälti samantyylistä settiä kuin Harmonia, eli TOIMII!

Flower Travellin' Band vaikuttaa mielenkiintoiselta! Täytynee Satori ostella tässä joskus.

On muuten aika jees settiä tuo Black Angels kun velipoika on sitä luukuttanut.

Niin ja Roky Erickson & The Aliensin The Evil One on tosiaan yksi parhaita levyjä koskaan... aina yhtä vavisuttava ja koskettava - lähes maaginen kokemus!

Tässä muutes helkkarin hyvää psyke/avaruusrokkia; White Hills. Täyspitkät Glitter Glamour Atrocity ja Heads On Fire löytyy ja hyväksi on todettu, ensinmainittu hieman eteerisempi ja monisäikeisempi, ja tuo uudempi silkkaa utuista fuzz-juhlaa. Tssiuuhhh SSSVVVIIIHHHH!!!

No niinpä muuten mainittit! Hyvä homma!

Joo'o. Cluster on loistavaa electroveivausta! Zuckerzeit on just se levy mistä kannattaakin aloittaa. Se Clusterin II on sitte vähä enemmän ambienthiimailua. Seuraavana Kraftwerkit haltuun jos ei ole jo Autobahn, Man Machine ja Radio-activity suositeltavaa kuunneltavaa.

Roky Ericksonista on tullut jauhettua jo niin paljon, että ei mitään lisättävää. Parhautta ja neroutta kaikin puolin.

Grobschnitt on myös tutustumisen arvoinen bändi. Jos jostain tulee vastaan Solar Music Suite livelevy, niin kannattaa ottaa heti haltuun. Studiolevyt ovat jostain syystä kyllä aika kökön kuuloisia. Tässä aivan loistava tarkastamisen arvoinen pätkä:

http://www.youtube.com/watch?v=0P4ndS-6Lmk

Bändin rumpali on myös tehnyt todella kokeellisia ja hyviä soololevyjä Eroc nimellä.

Genrepoliisit varmaan laittaa rautoihin, mutta seuraavat kaksi sopivat otsakkeen puitteisiin, jos kohta molemmilta löytyykin materiaalia aika monesta tyylisuunnasta:

BLACK MOUNTAIN (esim. "Stormy High")
BEN NASH (esim. "02")

Ja vielä vittuiluksi henkilökohtainen suosikki krautin "uudistajista":

STEREOLAB

Ja vielä isommaksi avaruusvittuiluksi:

WILDILDLIFE

Itse voisin tähän heittää joukkoon suomalaisen Apollon, joka ehti tehdä vain yhden, omaa nimeään kantavan levyn. Hienoa psykedeelistä ja viipyilevää rock-musiikkia.

esmes:

Täältä
tai
täältä.

Hakukoneiden käyttö on myös sallittua ja suotavaa

-Spellgoth

Lauantaina kävin katsomassa Damo Suzuki (Can) + Ghost -yhteiskeikan. Vaikka Michio Kurihara olikin edelleen Boriksen kanssa Amerikassa, niin tolokun setit sieltä lähti. Ensimmäinen setti oli jopa jazzaava ja kuulijan osalta aika vaativa kilkatteluinen ja pärinöineen, mutta toisessa setissä kasvettiin Masahi Batohin puhaltelusta krautrock-toiston kautta järkälemäiseen psykedeelirockiin. Kun theremin lurittaa radioääniä ja huilulla puhallellaan tiibet-lurituksia, niin mikäs siinä.

Tarjoan bändisuosituksiin Sonic Flower -korttia. Raskasta instrumentaalipsykedeliaa rokisti.

^^ Orplidia myös suoraan lafkalta. Hintoihin sisältyy Prophecylta tilatessa muistaakseni postikulut, joten sikälikin kohtuulliset hinnat.

Itse löysin Orplidin nimikkoalbumin ihan cdonista jollain 14 eurolla muistaakseni.

Pitänee hankkia nuo muutkin jostakin joskus.

Joo, vähän turhalta hommalta tuntuu kun Gunnarit, Madonna, Robbie Williams sun muu paska poikii paljon paremmin tässä osiossa vastauksia. Mikäs siinä sitten!

Ei nyt ihan noin psykekamaa kun aiemmat tässä ketjussa droppaillut nimet, mutta tsekkaamisen arvoinen jos psych-folk kiinnostaa. Eli lauantaina 21.2. Tavastialla keikkaileva Dungen.

Bändin viimeisin albumi, 4, oli itelle eka kosketus bändiin, nimi toki tullut vastaan moneen otteeseen. Hyvää kamaahan tuo on, jos ruotsiksi laulettu rokki ei häiritse.

http://fi.myspace.com/dungen

oho. octopus syng mainittu hevifoorumilla. johan on hippimeininkiä!
who's that tuliterä sitar player?

Mainitsin vaan kun keväämmällä ois Jairen kanssa tarkoitus tehdä sitar äänityksiä.

A) Kaksi bändi jotka olisi mukava nähdä + yksi mielenkiintoinen tuttavuus.

B) Edulliset liput.

C) Vibravoidia Myspacessa: http://fi.myspace.com/vibravoid

D) Jos et viikon miettimisen jälkeen saa mentyä, niin vähennä (oletetusti) blossia.

E) Itkettää, että itse ei pääse.

Onkos kukaan muu täältä kuunnellut japanilaista LSD March-nimistä psykerock-yhtyettä? Vaikuttaisi lyhyen tuttavuuden perusteella erittäin hyvältä, mutta myös diskografialtaan erittäin laajalta yhtyeeltä. Joten jos suosikkilevyjä tai muita mietteitä löytyy niin olisin kiinnostunut kuulemaan.

Tämä menee sarjaan muita mietteitä. Ostin Empty Rubious Redin, mutta jo parin kuuntelun jälkeen tuli selväksi, että vien vaihtoon ja näin teinkin. En pitänyt laulusta, joka on suurelta osin löysää ja epävireistä kitaran päälle jollottelua. Ja esim. avausbiisissä randomina vedetyt kaikuvat kitarat eivät kummasti miellyttäneet, kun randomgeneraattori arpoi selvästi kappeleen kannalta epäsuotuisia arvoja. Ekan biisin jälkeen matsku onkin suurelta osin laiskaa rämpyttelyä.

The Present is Storm on silti kiva slowari, jossa taulla pyörii nasta pulputus. Senkin loppuun on pitänyt änkeä naurettavan huonosti vihellelty "soolo".

Paljon pahempaakin on kuultu ja tuntuu tätä psykedeliadiggarit arvostavan. Itsellä taitaa olla vain väärä lääkitys. Joka tapauksessa, kokemukset LSD Marchista rajoittuvat toistaiseksi tähän ja nyt ei ole sitten isommin intoa lisää tutustuakaan.

SHOGUN KUNITOKI

Instrumentaali-psykedelia-experimental-mitälie! Uusi albumi "Vinonaamakasio" nyt myspacesssa ennakkokuuntelussa. Hyvää kamaa, suosittelen testaamaan.

Ja kaikille levyfriikeille: tää julkaistaan myös hieman harvinaisemmassa "picture vinyl + strobe light" -formaatissa... Tsekatkaa video: http://vimeo.com/3353773

Ja levy kuunneltavissa tuolla: http://fi.myspace.com/shogunkunitoki

Onhan. Laudan perusvastaus vähän kaikkeen, missä hakataan muutakin kuin vitosia.

Onko porukalla kokemuksia Keiji Hainon tuotannosta? Eilinen liki neljän tunnin soolokeikka oli sen verran järkälemäinen kokonaisuus, kuten miehen discografiakin, että ennen levyostoksille lähtöä olisi hyvä kuulla vähän suosituksia.

Keikalla Haino teki kaiken yksin, ja materiaalia kuultiin laidasta laitaan. Tällä kertaa ainoastaan perkussionumero puuttui. Esitys rakentuu melkoiseksi hulluudeksi, kun ensiksi tehdään patterni yhteen rumpukoneeseen, soitellaan kitaralla surinoita ja ujelluksia nauhakaikuihin, laitetaan vielä toinen rumpupatterni ja loppu kuorrutetaan hyökyaalloilta kuulostavalla kitaralla ja enkelimäisellä laululla.

Lisäksi tarjolla oli 20-30 minuuttia pitkä vihamielinen drone/dark ambient -osa, kaunis harpulla soitettu kappale, meluisa kitaran ja laulun varaan perustuva blues-rock -kappale, banjonumero, ja ... no kaikkea holtitonta. Uskomattoman monipuolisesti voi yhtä SG:tä käyttää.

En osaa sanoa, kuuluuko tänne, mutta kotimainen Islaja, etenkin vanhempi tuotanto, on oikein miellyttävää mielimatkailua. Uni pöllönä olemisesta rauhoittaa mukavasti ennen unta.

Onkos muut tsekkailleet tuota Wooden Shjipsiä? Piti soittaa Tavastialle mutta siirtyikin Turkuun, joten jäi reissu tekemättä. Eka kosketus bändiin oli tuo The Heads splitti. Dos albumin vinyylinä hommailin ja mallikasta psykejumitusta tämä on.

EDIT: pannaan linkki vielä: http://www.myspace.com/woodenshjips




Fonalin koko katalogiin kannattaa tutustua, mikäli tarpeeksi avoimen mielen omaa.